Kolme viittä vaille valmista tarjoilijatyttöä, kuusi viikkoa ja Los Gigantes, Teneriffa. Saa nähdä miten käy.

20150516

Enää kymmenen päivää, eikä oo enää ees kusetusvuoroja






Baarimikko tiputti euron Oonan mojitoo. Aika ovela keino saada tippiä ettenkö sanoisi.


Pari kuvaa Hilpan shoppailuseikkailulta Santa Cruzista:





Sit vaihtuu






Terveppäterveterveterve! 
Täällä me vaan duunia paiskitaan, välissä maataan auringossa ja sillon tällön vähän juhlitaan. Enää on puoltoista viikkoo jälellä ja mietteet aika haikeita. Tulee ihan jäätävä ikävä tätä paikkaa ja etenki ihmisiä. Mut onneks vielä on se puoltoista viikkoo aikaa nauttia. 
Eilen tehtiin Iinan, yhden meistä viidestä suomalaisesta täällä, kanssa shoppailureissu Santa Cruziin, Teneriffan pääkaupunkii. Bussilla pohjoseen köröteltiin pari kolme tuntia suuntaansa ja varsinkin takasin tullessa meinas se istuminen jo vähän turhauttaa. Rahaa kuitenki palo aika hyvä nuotiollinen ja uusia vaatteita on kyllä nyt jo niin paljon, et täytyy alkaa jo tosissaan miettiä, miten saan ne roudattua Suomeen kun jo tullessakin mun laukku oli vähän turhan läheisissä tunnelmissa matkalaukkujen yläpainorajoitusten kanssa.. Onneks Hilpan ja Oonan laukut ei ollu ihan yhtä painavia.
Santa Cruz oli Hilpan sanojen mukaan aikamoinen betonihelvetti. Ihan eri maata etelän turistikaupunkien rinnalla. Ei tullu sitä ihan hirveesti kyllä tutkailtuakaan, koska kaikki aika kulu parissa varsin mielyttävässä, isossa ostoskeskuksessa. Meijän reissu kesti 11 tuntia, minkä jälkeen olin niin väsyny, etten jaksanu lähtee enää ulos parille niinku oltiin puhuttu. Välillä on ihan hyvä vaan nukkua.
Tänään lähin taas pienelle seikkailuretkelle. Patikoin noin seittemän kilsaa ylämäkee hotellilta Tamaimo nimiseen kylään. Alunperin lähin vaan pikkukävelylle, mut kun pääsin kiipeilyn makuun, mun oli ihan pakko mennä aina vähän ylemmäks. Loppujen lopuks löysin itteni niin paljon lähempää sitä kylää ku hotellia, et päätin sit mennä perille asti. Oli kyllä huikeet näkymät. Nyt on ihana olo ja niin sanotusti tietää urheilleensa. Loppupäivän voinkin syödä ja makoilla. 
Saatiin pari päivää sitten vähän huonoja uutisia. Meille alunperin luvatuista kahesta yhteisestä vapaapäivästä ennen kun lähetää, saatais pitää vaan se toinen. Maanantai vapaana, tiistaina kaikki aamulla töihin ja keskiviikko aamuna lähtö kotia. Ei oikeen natsannu. Oltiin keretty jo suunnitella, mitä kaikkee haluttais tehä yhessä. Eikä ne todellakaan mahtuis yhen päivän ajalle. Onneks saatiin loppujen lopuks sittenkin maanantai ja tiistai vapaina järjestymään, kun luovuttiin kaikki yhestä vapaapäivästä ens viikolla. Kyllä vikan viikon jaksaa painaa duunia ku ollaa tällasia työjyyriä. 
Meillä on suunnitteilla vuokrata auto kahen animationissa olevan suomalaistytön, Iinan ja Annin kanssa, jos nekin saa jomman kumman päivistä vapaaks. Aateltiin kruisailla ehkä jopa pohjoseen asti, käyä lunastaa vikat sekit ja loppu jääkin fiiliksen pohjalle. Lisäks haluttais mennä ajelee vesiskoottereilla ja viettää yks päivä isossa vesipuistossa, Siam Parkissa. Ja tietysti juhlia yhessä, mitä ei oikee olla päästy tekemään, koska joku meistä menee aina aamuvuoroon. 
Thats it tällä kertaa moro!








20150509

Living la vida loca











Tervehdykset teneltä. Töissä on ollu aikamoista sähläämistä, kun työvuorot on  ihan sekasin. Saanu juosta aika hikisenä kukin vuorollaab ees taas. Kummasti taas ollu puolet työntekijöistä samaa aikaa vapaalla.. Ranskalaiset asiakkaatkin aiheuttanu aikamoista tuskaa kaikille. Vaikka ei sais yleistää, nii on se kumma ku nii suuri osa niistä kulkee nii nokka pystyssä ja tekee mitä huvittaa. Aijjarai.
Mulla on vapaapäevät. Eilen kävin lunastaa ekan sekin Callao Savajessa. Pieni seikkailu siitä syntykin, kun en aamulla ees lähtiessä osannu sanoo paikan nimee oikein. Ois bussikuski ollu vähä mietteliäänä ku oisin yrittäny päästä kallao savajeen. Onneks yks tyyppi töistä sattu kävelee ohi ja opettaa mulle sen. In sit bussista taas ihan omassa paikassani ja ku yritin karttasovelluksen avulla löytää Banca Marchia, olin aika varma et oon väärässä kaupungissa. Pankki olikin sit iha eri paikassa, mitä kartta näytti. Ku sekkiä haettii, kysyin mitä tarviin mukaa ja respan äijä vakuutti et sekki ja passi riittää. Vähä mietin, et onkoha noi, mut päätin sit luottaa asiantuntijan neuvoon. Se oli virhe. Pankkitäti kysyy sit multa mun NIE-numeroo, ja eihä mulla sitä lappusta sit ollu mukana. Hukkareissu jeejee. Onneks Oona oli siestallaan, ja sai taisteltua mulle kuvan siitä lapusta google-kääntäjän avulla. Sain mun rahat. 
Siitä suuntasin sit takas kotikylää kohti Alcalaan, missä olin nähny kivannäkösiä kauppoja ohi mennessä. Muuten hyvä, mut ku tulin Alcalaan, oli just alkanu siesta pari tuntii sit. Löysin sit meren rannalta kivan istuskelu paikan, ja istuin siinä sit sen puoltoista tuntia ootellen et ne kaupat aukee. Poltin mun toisen reiden aika kipeeks, ku unohin laittaa arskarasvaa, mut sainpahan ainaki kivoja vaatteita ja päiväkaljan. Tarpeeks tuhlattuani päätin sit lähtee takas hotskulle. Olin 20 metriä bussipysäkistä, kun näin sen bussin lähtevän. Seuraava tulis vasta puolen tunnin päästä. En jaksanu oottaa, joten aattelin et eihä tästä oo paha kävellä. Siinä vaiheessa ku kävelytie loppu ja avasin karttasovelluksen taas mun viimesillä akun rippeillä, näytölle pomppas varoitus vaarallisesta matkasta. Kari Grändi ku oon, aattelin et ei oo paha kävellä autotien viertä, tästä on vaa vajaa neljä kilsaa matkaa. Iha hyvää hyötyliikuntaa. Paitsi että päivän kuumin aika ja ei tarvinnu kauaa kuumotellen kävellä siinä sorahiekassa ku aloin jo tähystelee seuraavaa bussipysäkkiä. Mitä ei ollu. Onneks mulla on usein onni matkassa ja työkaveri sattu huomaamaan mut työmatkallaan ja nappas kyytii. Se oli iha ihmeissää ku sanoin et myöhästyin bussista ja aattelin kävellä. "Loca, loca." Tais ollakki aika huono idea ku siinä auton kyydissä katoin mimmone matka mulla ois ollu eessä :D ei tainnu karttasovellus olla ihan parhaassa vedossaan. 
Tänää oltii Hilpauttimen kaa viettää siestaa Los Gigantesissa poolilla. Ihana paikka, aallot lyö ihan siihen alueen reunaa. Löi vähä liianki kovaa ku yks aalto tuli yli ja kasteli meijän sakit. Oltii onneks siirrytty pari minuuttia aikasemmi vähä kauemmaks siitä reunasta, oltais muute oltu aika märkää poikaa ja saattais esimerkiks mun järjestelmäkamera olla suolasena espanjalaisessa sekatavarajätteessä. Tai roskakorissa, eihän täällä oikee mitää kierrätetä. 
Nyt hengaan respassa, väsyttää vähän, mut saan aina iltasi sellase energiapiikin et en jaksais vaa lueskella huoneessa. Vähän meinas jo pitkästyttää. Onneks hilppuri pääsee kohta työmaailmasta, ja voi tulla hengaa mun kaa viel hetkeks ennen ku täytyy levätä et jaksaa palata huomenna työjyyräilyyn. 
Semmosta nii, palaillaa! Koitetaa saaha aikaa vähä esittelyä meijä hotskusta ja töistä mut asia etenee aika pienellä vaihteella, koska meijän työt menee aika paljon ristiin ja ollaan väsyneitä tai liian innokkaita muista asioista. 

Buenas noches!

Silpertti





20150503

Kyllä espanjalaiset hoitaa














Huhhuh, ei tunnu yhtään sunnuntailta mut on kyllä helpottunu olo et tää viikko on kohta ohi. Hotsku on viikonlopun ollu ihan täynnä, nii täynnä et jopa tänne meijän työntekijöitte vitoskerroksee on jouduttu sijottaa asiakkaita. Työn määräki on ollu sen mukanen. Hirveetä juoksemista ja häsläämistä. Espanjalaiset kädet vaa viuhuu ilmassa mitää selvää ei saa. Toisaaltaa kyllä tosi kiva, et kerranki on ainaki riittäny tekemistä eikä oo juurikaa peukkuja tarvinnu pyöritellä. Väsyttää vaan aika tajuttomasti. 
Perjantai- ja lauantai-illat olin hotellin toisessa ravintolassa Morocollossa. Varsinki eile oli nii kauhee kiire et tuntu ettei pysty enää aivoja käyttää ollenkaa. 100 asiakasta tunnin sisälle kahe salityöntekijä voimilla. Wiiiuuwiiuuu. 
Perjantaina mua taas juoksutettii ympäri hotellia, ei ees syömää kerenny. "Silva silva come here, quick, lot of people hurry hurry." Kauheeta paniikin lietsomista, espanjankielisiä ohjeita ja heiluvia käsiä. Eka ravintolan baarii sit morocolloo, sieltä mua tultii hakee juosten takas ravintolan baarii, missä kerkesin olla ehkä viis minuuttia ja sit meninki discoo puoleks tunniks. Sit yks työkaveri tuli päästää mut syömää "ten minutes ten minutes". Ku olin syöny tajusin et kello on parii minuuttii vailla 11, eli työvuoro loppu. Huhhuh. On kyllä ollu aikamoista kaaosta täällä. Yks uus työntekijäki tuli torstaina. Käy iha sääliks sitä, kun joutu tällasee rumbaa heti ekoina päivinä, ilma et pääsis oppii tavoille eka. Tosiaa onneks tänää kaikki kanarialaiset lähtee kotia, nii rauhottuu vähä tää meno. Pää iha pyörällä.
Alkuviikosta vaa chillailtii, käytii natural poolilla uimassa hilpan kaa. Oli ihanaa. Torstaina kävin Las Americasissa shoppailee. Siellä kyllä pääs turismin makuu sen verran et ei hirveesti enää tee mieli sinne mennä. Heti eka asia, ku pääsin perille: sain hang aroundin. Eka mukavan olone miespuolinen henkilö tuli jotai selittää ja koska olin muutenki menos ekana kahville nii kävin sit sen kaa kupposet hörppää. Sen jälkee se alkoki seuraa mua, enkä halunnu olla ilkee mut loppuje lopuks alko ahistaa siinämäärin et oli pakko vaa käskee sen painua sinne mistä tuliki. Onneks mulle oli opetettu, mikä on painu *****ttiin espanjaks, se ei meinaa tyypillisesti puhunu englantia. Huuuh.
 Sit myöhemmin kaikkie ärsyttävien sisäänheittäjien väistelyn jälkee törmäsin afrikkalaisnaisii joista yks sit tuli juttelee mulle. Perus mistä mä oon kotosin ym ja alko laittaa mun kätee jotai ihme lankaa "lahjana". Tuttu kuvio, kohta se alkaa vaatii rahaa onha näitä nähty. Ja niihän se alkoki, eka tyrkytti mulle lettejä, ja kun kieltäydyin kohteliaasti se alko vaatii rahaa "lahjotuksena afrikkalaisten vauvojen pelastamiseks". Koska olin vielä sattunu mainitsemaa, et haluisin joskus käyä afrikassa, se alko syyllistää mua:"sä haluut mennä afrikkaa mut et haluu auttaa pieniä lapsia jotka kärsii siellä". Musta on ihan älyttömän törkeetä  käyttää tollasta asiaa verukkeena, et sais itelleen rahaa. En tiiä, mite pysyin nii tyynenä ku sanoin sille et ota tää naru pois mun kädestä kiitos mä tiiän et ne rahat menee sun omaan taskuun eikä kenenkää muun avuks. Meni naine aika hiljaseks ja alko ottaa sitä naruaan sit pois. On kyllä ihmisillä pokkaa. 
Muuten päivä oli kyllä aika kiva, tuli käveltyä paljon ja shoppailtua parit kivat vaatteet. Oli kiva nähä vähä isompaa kirkkoo ja kyllä nyt arvostaa, et tää kylä missä me ollaa on todellaki kylä, eikä mikää turistirysä niinku Las Americas. 
Viime keskiviikkona, ku oltii lounaalla, mulle tultii sanomaa et "aateltii ilmottaa vaa, et sun huoneesee tulee perjantaina joku". Aivan. Aattelitte vaa ilmottaa. Ku kyselin lisää sain selville, et kyseessä on hollantilainen tyttö, joka ois tulossa respaan duuniin. Hetken sulattelun jälkee, aloin jo innostuu, et oikeesti ihan kivaa. Vaikka ois tosi outoo jakaa yks pieni huone ihan ventovieraan ihmisen kanssa, nii hyvällä tsägällä se vois olla ihan huikee ihmine. Sitä paitsi kaikki hollantilaiset, keihin oon täällä tutustunu, on ollu tosi ilosia ja mukavia. Aloin sit torstaina järjestelee ja siivoomaan huonetta. Tein tilaa vaatekaapista ja muista rööreistä, erotin sängyt erillee ja muutenki järjestelin kaikkee et sen ois mahollisimman kiva tulla. Kun menin illalla töihin, jätin vielä kivan viestin sille: "toivottavasti matka meni hyvi ja nähää illalla ku pääsen töistä". Töistä päästyäni, jäin juttelee oonan ja iinan kaa ja ne kyseli jo uuesta tytöstä. Olin iha innoissani jo menossa mun huoneesee sitä morottaa, ku assistant manager kurkkaa huoneestaan ja kysyy mite meillä menee. Satuin sit kysyy et joko se uus tyttö tuli. Ainakin joku oli tullu. Mun huonekaveri, hollantilainen tyttö, Sari, joka oli tulossa respaan töihin, olikin brittiläinen poika, joka tuli töihin Thomas Cookille vetää Kids Clubia. Eikä se tietystikää jaa mun kaa huonetta, vaa sai oman huonee jostai kakkoskerroksesta Kukaa ei viittiny ilmottaa iha innoissani oottelin turhaa uutta kaveria. En ymmärrä, mite nää voi sekoilla tällä tavalla :D Aamulla kun näin sen uuen pojan, menin sit juttelee, et oottelin sua vähä eilen yöllä. Hyvät naurut ainaki saatii, ja aika mukavanolone kaveri oli. 
Tänää käytii hilpsun kaa vetää lounas ja kahveet merenrannalla, ja nyt vähän chillausta ennenku meen takas töihin. 

See you later alligator!

Silpero.

P.s. Huomenna oon ollu täällä jo kuukauden. Tuntuu aika oudolta, mut en kyllä varmaa tuu saamana tarpeekseni tästä paikasta.






20150428

KUKA VARASTI MEIJÄN PYYKIT

Aateltiin hilpan kanssa olla reippaita ja pestä vähän pyykkiä: alusvaatteita ja työpaitoja. Laitettiin yleinen pesukone tulille, oikeen huuhteluaineet ja kaikki, ja mentii aulaa kirjottelee blogii. Käytii myös lounaalla ja hilppa muisti et hei meiän pyykit käyäänpä hakee. Käyään vaa joo jos ne ois siellä. 


Tyhjä pesukone siellä meitä ootteli kivasti. Kun mentii pesee koneen eessä oli pussissa jonku puhtaita pyykkejä ja koneessa jotain mopin pesuosia. Laitettii pesuosat kuivuu ennen ku laitettii omat sinne. Pussi puhtaita pyykkejä, jotka ei ollu meijän, oli edellee koneen eessä, jote aateltii et joku on vahigossa ottanu meiän pyykit (vaikka meillä oli ainaki kaks kertaa enemmä). Hetken ihmettelyn ja kiroomisen jälkee päätettii viiä se yksinäinen tuntematon pyykkipussi respaan, että omistaja tajuais tulla vaihtaa pyykkipussit. 
Mä lähin sit salille ja hilppa rannalle. Kun tulin takas jumpalta, kysyin respasta onko mitää kuulunu. Noh, tuntemattoman pyykkipussin omistaja oli käyny hakee omansa pois, mutta meiän pussi ei ollukkaa sillä. Respan kaveri ehotti sit mulle et menisin vielä kattoo sieltä pyykkihuoneesta oisko meiän pyykit siellä. Roudasin sit salikamoja, kauppaostoksii ja kaheksa litran vesitonkkaa toisee päähä hotellia ja päästyäni pyykkihuoneesee en edelleenkää nähny meiä pyykkejä. Hetken etittyäni kurkkasin ohimennen kuivaajan sisälle ja tadaaaa


Siellähä meiän pyykit oli nätissä läjässä. Aikamoinen mysteeri on tässä käsillä, mut veikkaan et joku siivooja on tehny meille pikku kepposen tai jonku muun avustusyrityksen. 
Suurkiitokset pyykkirosvolle, nyt on pyykit kuivumassa. Toivotaa et työpaidat vielä siliää.





Tengo mucho calor














Hojohojo! Aletaa kaikki olla aika sopeutuneita tänne. Työt sujuu ja tauot vuorojen väleissä kuluu rannalla ja kahviloissa istuskellen. Vähän ollaan ihmetelty espanjalaisten organisointikykyä, kun välillä töissä saattaa olla pelkästään salin puolella kaheksan ihmistä suunnilleen seisoskelemassa ja pyörittelemässä peukkuja ja välillä taas yks tai kaks ihmistä juoksemassa salia ympäri. Meijänkin vuorot on vähän mielenkiintosia ainaki mun osalta, ens viikon perjantaihin mennessä mun pitäis lähettää mun baaritopin arvionnit suomeen ja tähän mennessä oon ollu sen puoltoista viikkoo baarissa.. Noooo kyllä sitä kerkee ja kyllähä mä nuo hommat osaankI jo. Hilpan vapaat menee vähän rullalla, se oli perjantain ja lauantain vapaalla, sunnuntaina töissä ja maanantain ja tän päivän taas vapaalla. Tuntuu että vuorojen tekijä ei ihan kauheesti kato, mitä ja millä logiikalla ne laitetaan.
Mascan vaellusreissu oli upee ja nautin muchomucho. Kerron siitä sit joskus kun saan kameralta kuvat, ei tässä puhelimessa oo ku pari ja ne ei oo kauheen laadukkaita. Tulee vaa paha mieli. Jalat oli sen reissun jälkee kipeet muutaman päivän mut oli kyllä sen arvosta! Sain pari uutta tuttavaaki siltä reissulta. Yhen kans lähen huomenna varmaan kattoo delfiinejä ja valaita ku senon sellasessa veneessä töissä, mikä tekee niitä reissuja! 
Eilinen maanantai oli aika "miellyttävä" päivä. Ei menny sit iha nappii. Päivän saldo kolme sairaalakeissiä, kaks suomen puolelta ja yks täältä meijän töistä kun pomo lähti itkien päätään pidellen sairaalaan. Onneks oli kuitenkin vaan migreeni. Noo päivä vaan paranee kun meen illalla takasin töihin niin mulle kerrotaan(tai oikeestaan viitotaan) et keittiön iso tiskikone on rikki ja kaikki astiat tiskataan käsin! Jahuuu no oli ainakin tekemistä. Tänä aamunakin sama meno jatku ja puolen päivän maissa tuli korjaajat vihdoin paikalle. Perus espanjan työtahti(aika hyvä) istuskeli sit siinä koneen vieressä ja suunnillee joi kahvia ja rupatteli. Onhan se tiskaaminenki iha kivaa. 
Oona ja hilppa on käyny jo testaamassa paikallisen baarielämän. Ne oli toisten suomalaistyttöjen kanssa tanssimassa salsaa playa de arenalla ja tässä meijän lähibaarissa! Mä en päässy mukaa ku olin työorja. 
Tän viikon lopussa tuleeki jo vähän tekemisen meininkiä, hotelli on melkee täyteen varattu. Vappu. Espanjassa se on vissiin kans aika iso juhla ja monella on pitkä viikonloppu, millon kerkee vähän lomailla. 
Espanjassa vodka(tai joillekkin mielummin gin) hoitaa kaiken. Jos pitää kiillotta jotain tai puhdistaa, nii rättii vaa kunno loraus viinaa nii joha tulee puhasta! Sormee jos sattuu haaveri nii viinapullo kätee ja, vastoin suomalaisia tapoja, haavaan eikä kurkkuun. Mitä sitä ny turhaa mitään desinfiointiaineita ostamaan kun on viinaa hyllyt pullollaan. Eilen illallaki oonan kaa hinkattiin viinilistat puhtaaks ginillä. 
Ei varmaa sen kummempia, perus elämää lämmössä selällää. Tehtii jorgen kaa oikeeta sangriaa, oli aika nannaa, tujua mutta suosittelemme. Voitais laittaa ohje, mutta kun täällä ei viinoja koskevia mittayksiköitä tunneta, niin se ois aika sekava. Ehkä toiste.

Joojoo palaillaan astiaaan

Silberto ja hilbertto